Älä tee mitään päivä - kohdassa 94 päivänkiertoa lähtölaskentaan

Lepo!
Tee se nyt, äläkä aina siirrä sitä huomiseen.
Lepää, kun on levon aika.
Huono omatunto tyynykaverina. Eih´

Miksi se on aina niin vaikeaa perustella itselleen, että kyllä sitä saa levätä.
Olla vaan tekemättä mitään. Edes sen yhden päivän viikossa. Se tekee oikeesti hyvää.
Sielulle &Ruumihille.

Vähintään YKSI  HYVÄNOMANTUNNON LEPOPÄIVÄ tulkoon ohjelmaani jokaisena maratontreenini viikkona. Silloin Suorittaja-Saara saa kenkää. Ja ON-OFF-luonne käännetään sinne OFF-asentoon, niin ei mene tilttiin. Eikä sitten mitään selityksiä.

- Onko sovittu?
- No, on on.

Nyt mitääntekemättömyyteen on tietysti luonteva syy, itseansaittu eli eilinen uuden vuoden yö.
Mikä oli kylläkin hauska. Lähimaastossa tuttuja, uusia tuttavuuksia, hiprakkajuomaa ja räjähteleviä raketteja sekä keskiyön soitot broidille, mudelle, rakkaalle Hemmolle ja tietysti Artturi, Petsku ja Tinde siinä ihan lähellä. Kyllä perhe on arvokas voimavara. Mikä tuli todistettua pohjanmaan kautta.

Kiitos kaikesta rakkaudesta, mitä minulle on suotu, mietti eilinen uudenvuoden yön dooris peilikuvalleen kylppärissä matkalla goisaamaan:

Ja tästä se taas alkaa. Jokin uusi, jota halajan elämääni. Aina aina vaan ahnehdin. Uusia kokemuksia, elämyksiä, oppimista, luonteen kehittymistä, tämän tarkoituksen ymmärtämistä, ilon kokemuksia, surujen kestämistä, uusi on läsnä tässä koko ajan.

Almanakan vaihtaminen on aina yhtä puhdistavaa. Ainakin sen pienen hetken. Nanosekunnin. Juuri ennen kuin suunnittelija-minäni ehtii laskea lyijykynän päivyrini puhtaan valkoiseen pintaan.

Nämä Coelhon almanakat ovat juuri minun naivillehörhöfilosofiudelle ja kauneudentajuisuudelleni täydellisiä suunnannäyttäjiä. 

Hyvästi Vanha Vuosi. Ja kiitos jokaisesta muutoksesta,
kipeästäkin, jonka sain kokea  kanssasi.

Tervetuloa uusi vuosi. Kiitos, että saan opetella  kunnioitusta. Itsessäni, Läheisissäni, Luonnossa
 ...ja niin, missä kaikessa sitä voikaan oppia?
Katsotaan päivä kerrallaan.

Ihan pakko on katsoa, mitä erään päivän kohdalle lyijykynäni on kirjoittanut 

vai onko siellä vielä mitään...

Kääks! Vielä SE PÄIVÄ on näköjään tyhjä.
No lusitaan vielä tämä lepopäivä kunnolla loppuun ja otetaan sitten se lyijäri kauniisti handuun.

Nöyränä kohti ääretöntä ja sen yli.